Yhdistystyö ei ole kuluerä. Se on tuottavin investointi, mitä yhteiskunta tekee.
Kysyn: kuka on se ”joku” joka tekee?
Puhutaan jopa 500-kertaisesta tuotosta sijoitetulle pääomalle. Se syntyy arjessa: kentällä, kohtaamisissa, vapaaehtoisten tekemänä työnä. Ilman järjestöjä – SOSTEa, harrastus- ja liikuntaseuroja – Suomi ei pyöri.
Mutta kysymys kuuluu: missä tämä arvo oikeasti syntyy – ja kenelle rahat päätyvät?
Ministeri Wille Rydman on nostanut esiin järjestökentän kustannusrakenteet. Keskustelu käy kuumana, eikä syyttä. Keskusjärjestöt hakevat ja hallinnoivat rahoitusta, mutta varsinainen työ tehdään paikallisesti – usein täysin vapaaehtoisvoimin.
Silti paikallisyhdistyksille jää liian usein vain murusia.
Tähän epäkohtaan tarttuu Paikallisyhdistysten Liiton hankerahoituspilotti.
Ajatus on yksinkertainen, mutta vaikutus voi olla merkitt
Rahoitus sidotaan siihen, missä arvo syntyy – ihmisten kohtaamiseen.
Kun yhdistys järjestää avoimen tilaisuuden ja paikalle tulee 40 osallistujaa, yhdistys saa tuen 40 × sovitun korvauksen verran. Selkeä, läpinäkyvä ja suoraan tekemiseen kytketty malli.
Paikallisyhdistysten Liitto toimii kokoajana – ei välikätenä, ei uutena byrokratiakerroksena. Samat pelisäännöt kaikille. Sama korvaus kaikille.
Nyt rakennetaan mallia, jossa:
– tekeminen ratkaisee
– kohtaamiset mitataan
– arvo palautuu sinne, missä se syntyy
Jos olet mukana yhdistystoiminnassa, tämä koskee suoraan sinua.
Lue kirje. Täytä lomake sitoumuksetta. Tule mukaan rakentamaan mallia, jossa yhdistystyön todellinen arvo näkyy myös rahoituksessa.
Kirja ja hankerahoituspilotin esikysely:
https://crm.creamailer.fi/email/675bf4844847b
Tässä linkki YLE 24.4. 2026 uutiseen järjestötyön arvonmuodostukseen