Kun tyttäreni oli kuutisen vuotias, hän halusi automatkoilla kilpailla: kuka ennättää ensimmäisenä huutaa ”keltainen auto! ” sellaisen nähtyään.
Yhtäkkiä alkoi tuntua siltä, että keltaisia autoja onkin yllättävän paljon! Taajuusharhaksi nimetty ilmiö viittaa aivojemme taipumukseen kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat meille merkityksellisiä tai ajankohtaisia.
Tässä tapauksessa, kun etsit katseellasi keltaista autoa, alat kiinnittää huomiota kaikkiin keltaisiin autoihin ympärilläsi, vaikka niitä on ollut aina liikenteessä. Tämä ei tarkoita, että keltaisten autojen määrä olisi yhtäkkiä lisääntynyt, vaan aivosi ovat alkaneet kiinnittää niihin enemmän huomiota.
Moniko yhdistys on koskettanut Sinun elämääsi?
Aika harva on omalla kohdallaan pysähtänyt miettimään, kuinka moni yhdistys on tavalla tai toisella koskettanut hänen elämäänsä. Kun mietin omia yhdistyskohtaamisia, on minulla tartuntapintaa jäsenenä tai toimihenkilönä purjehdus-, metsästys-, ammunta-, kalastus-, ammatti- ja ammatillinen-, koulutus-, vanhempain-, sauna-, journalismi- ja urheiluyhdistyksissä. Kun minulla oli vakava sairausepäily, en löytänyt neuvontaa enkä tukea terveydenhuollosta, vaan apua löytyi helposti ja nopeasti potilasyhdistyksestä. Kun molemmat lapseni harrastivat ja kokeilivat nuorena monia eri lajeja: kaikki toiminnot tuotettiin yhdistysten ja etenkin yhdistysten touhukkaiden vapaaehtoisten kautta.
Kappas, tämänkin palvelun takana on yhdistys!
Jos herätät aivosi huomaamaan ja rekisteröimään yhdistyksen aina kun sellaiseen tavalla tai toisella törmäät, huomaat pian hämmästyväsi siitä, miten laajalla alalla ja erittäin tärkeillä toimilla yhdistykset yhteiskuntaamme ylläpitävät.
Yhdistykset muutoksen myllerryksessä
Useiden yhdistysten puheenjohtajat ovat todenneet minulle, että yhdistysten hallituksiin on yhä vaikeampi saada vapaaehtoisia, eikä aina edes talkoisiin tai muihin aikaa syöviin tukitoimiin. Ajatus jäsenyydestä lavertuu ajatukseen asiakkuudesta. ”Maksan jäsenmaksun, odotan saavani sitä sun tätä palvelua”. Jos ja kun näin usein on, niin silloin tämä on syytä huomioida yhdistysten toiminnoissa ja jäsenmaksuissa. Minulle on eräässä seurassa ruuhkavuosien kiireisissä aikatauluissa kamppaileva jäsen jos toinenkin sanonut: ”maksaisin mielelläni enemmän jäsenmaksua, kun en voi nyt mitenkään osallistua toimintaan muuten kuin tulemalla valmiiseen pöytään, hyvä jos siihenkään saan omaa aikaa. Vähän hävettää, enkä aina siksi tule tapahtumiin, kun tuntuu etten kuulu joukkoon.”
Myös talouspuolella on monia tummia pilviä, etenkin sosiaali- ja terveysalalla toimivissa pienissä paikallisyhdistyksissä.
Kun Veikkauksen tuki päättyy, tuhansien järjestöjen rahoitus muuttuu. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset tulevat jatkossa valtion budjetista. Pelottaa ajatellakin miten muutos hoidetaan.
Huomaa yhdistys!
”Huomaa yhdistys” – ajatus pitäisi saada joka ikisen tason päättäjän mieleen siten, että aina kun eteen tulee tartuntapintaa yhdistystoimintaan, se myös pannaan merkille yhdistyksen tuottamana palveluna tai toimintana.
Lupaan, että asia tulee mieleen päivittäin. Ja yhdistystoiminnan tärkeys juurtuu syvemmälle tajuntaan.
Voi tämän asian sanoa paljon lyhemminkin: Suomi ei yksinkertaisesti tule toimeen ilman yhdistyksiä.
Ja yhdistystoimintaa tulee kehittää ja tukea!
Kimmo Korpijaakko